Yhteistyökumppanit ja asiantuntijapanokset#

Vivre en Laponie -opas on Rovaniemen suomalais-ranskalaisen yhdistyksen aloite. Sen tavoitteena on helpottaa ranskankielisten ihmisten pääsyä Lapissa varautumista, turvallisuutta ja arkea koskevan olennaisen tiedon äärelle.

Oppaan toteutusta ovat tukeneet institutionaalinen rahoitus, suomalaisten asiantuntijoiden panos sekä lukuisat julkisesti saatavilla olevat tietolähteet.

Yhdistys kiittää kaikkia henkilöitä ja organisaatioita, jotka ovat omalla panoksellaan rikastuttaneet tätä työtä.


Rovaniemen suomalais-ranskalaisen yhdistyksen aloite#

Rovaniemen suomalais-ranskalainen yhdistys ry vastaa hankkeesta ja oppaan julkaisemisesta.

Tavoitteena on tehdä suomalaisista varautumis- ja turvallisuussuosituksista helpommin ymmärrettäviä ranskankieliselle yleisölle. Suositukset asetetaan Lapin erityisolosuhteisiin ja sovitetaan kohderyhmän tarpeisiin.

Työ perustuu kolmeen periaatteeseen:

  • Luotettavuus: etusijalla ovat viranomaisten ja asiantuntevien organisaatioiden suositukset.
  • Saavutettavuus ja ymmärrettävyys: suomalaisen järjestelmän erityispiirteet selitetään lukijalle tutulla kielellä ja hänelle ymmärrettävässä asiayhteydessä.
  • Omatoimisuus: jokaista kannustetaan tuntemaan oma ympäristönsä paremmin ja valmistautumaan poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Tutustu yhdistykseen


Institutionaalinen tuki ja rahoitus#

Ranskan suurlähetystö Suomessa — STAFE-avustus#

Oppaan kehittämiseen on saatu taloudellista tukea STAFE-ohjelmasta (Soutien au tissu associatif des Français de l’étranger), jota hallinnoi Ranskan Eurooppa- ja ulkoasiainministeriö.

Ohjelman kautta tuetaan yhdistyshankkeita, joista on konkreettista hyötyä ulkomailla asuville ranskalaisille yhteisöille.

Myös yhteydenpito Ranskan Suomen-suurlähetystön edustajien kanssa on tukenut pohdintaa hankkeen laajuudesta, oppaan levittämisestä ja mahdollisista jatkotoimista.

Yhdistys kiittää suurlähetystöä kiinnostuksesta ja tuesta.


Suomalaisten ammattilaisten asiantuntijapanos ja keskustelut#

Oppaan valmistelun yhteydessä on käyty keskusteluja ammattilaisten kanssa, jotka tuntevat Lapin olosuhteet, julkiset palvelut ja suomalaiset varautumiskäytännöt.

Heidän huomionsa ovat auttaneet peilaamaan oppaan suosituksia Lapissa vastaan tuleviin käytännön tilanteisiin sekä parantamaan tekstin täsmällisyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Lapin pelastuslaitos#

Keskustelut Riku Mäenpään, Lapin pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän erityisasiantuntijan, kanssa ovat edistäneet varautumista ja turvallisuutta käsittelevien suositusten tarkistamista ja kehittämistä.

Hänen asiantuntemuksensa avulla on voitu tarkastella erityisesti hätätilanteisiin, pelastuspalvelujen kanssa viestimiseen sekä Lappiin saapuville suunnatun turvallisuustiedon ymmärrettävyyteen liittyviä kysymyksiä.

Keskustelut liittyvät myös Lapin matkailun turvallisuusviestintä -hankkeen toimintaympäristöön. Hankkeen tavoitteena on kehittää matkailualan turvallisuusviestintää.

Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK)#

Myös Rasmus Lumirotko, Lapin ammattikorkeakoulun (Lapin AMK) matkailun asiantuntija, on osallistunut oppaaseen liittyviin keskusteluihin ja tekstin tarkistamiseen.

Hänen panoksensa on auttanut arvioimaan oppaan tietoja Lapin matkailun käytännön näkökulmasta sekä kansainvälisille kohderyhmille suunnatun viestinnän kannalta.

Riku Mäenpää ja Rasmus Lumirotko osallistuvat molemmat Lapin matkailun turvallisuusviestintä -hankkeeseen. Siinä Lapin AMK ja Lapin pelastuslaitos pyrkivät vahvistamaan turvallisuuskulttuuria sekä tiedonkulkua matkailutoimijoiden, viranomaisten ja matkailijoiden välillä.

Lapin ammattikorkeakoulu

Lapha — Lapin hyvinvointialue#

Keskustelut Elina Björnisen, Lapin hyvinvointialueen (Lapha) matkailualan parissa työskentelevän sosiaalityöntekijän, kanssa ovat tukeneet terveyspalvelujen saatavuutta ja Lapissa asuvien tai tilapäisesti oleskelevien henkilöiden palveluohjausta koskevien suositusten tarkistamista.

Hänen huomionsa ovat auttaneet täsmentämään erityisesti 116117-päivystysavun käyttöä tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellistä terveydenhuollon neuvontaa mutta kyse ei ole henkeä uhkaavasta hätätilanteesta.

Oppaassa kiinnitetään huomiota myös hoitojen ja lääkityksen jatkuvuuteen, terveyspalveluihin pääsyyn sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tilanteeseen häiriötilanteissa.

Laphan viralliset julkaisut ovat lisäksi oppaan terveyttä käsittelevien osioiden tietolähteitä.

Laphan virallinen verkkosivusto

Lappilaiset Kylät ry#

Lappilaiset Kylät ry, joka edustaa ja tukee Lapin kyläyhteisöjä, on antanut hyödyllisiä huomioita varautumisen paikallisista ja yhteisöllisistä ulottuvuuksista.

Keskustelut Pirjo Riskilän kanssa ovat auttaneet täydentämään käytännön suosituksia ja tuomaan oppaaseen mukaan Kylävara-toimintamallin, joka keskittyy kylien ja naapurustojen yhteiseen varautumiseen.

Tämä panos korostaa yhtä oppaan keskeisistä ajatuksista: Suomessa varautuminen ei ole ainoastaan yksilöiden ja viranomaisten tehtävä, vaan myös paikallisyhteisöillä on siinä tärkeä rooli.


Yliopistoyhteistyö ja asiantuntijakeskustelut#

Lapin yliopisto#

29. lokakuuta 2026 järjestetty keskustelu Markus Veteläisen, Lapin yliopiston turvallisuus- ja riskienhallintakysymysten asiantuntijan, kanssa syvensi ymmärrystä hätätilanteisiin varautumisesta sekä yliopistoympäristön turvallisuuskäytännöistä.

Tapaamisessa tarkasteltiin erityisesti opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottuja turvallisuusohjeita sekä tapoja ilmoittaa vaaratilanteista, läheltä piti -tilanteista ja muista turvallisuushavainnoista.

Yliopiston turvallisuusmateriaalit, erityisesti Safeguide, ovat auttaneet laatimaan opiskelijoille ja kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen osallistuville tarkoitetun oman sivun.

Keskustelut ovat tukeneet oppaan tietopohjaa ja kehittämistä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita, että Lapin yliopisto olisi tarkastanut tai virallisesti hyväksynyt oppaan koko sisällön.

Lapin yliopisto · Safeguide — turvallisuusopas


Keskeiset tietolähteet ja julkaisut#

Oppaan taustalla on myös julkisesti saatavilla olevien julkaisujen tutkimista, kokoamista ja soveltamista Lapin olosuhteisiin.

Keskeisiä lähteitä ovat muun muassa:

SPEK — Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö#

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on tapaturmien ehkäisyyn, turvallisuuteen ja omatoimiseen varautumiseen erikoistunut suomalainen järjestö.

Sen julkaisut, erityisesti kotitalouksien varautumista käsittelevät materiaalit, ovat olleet tärkeitä tietolähteitä oppaan ja sen käytännön tarkistuslistojen laatimisessa.

SPEKin virallinen verkkosivusto

72 tuntia#

Suomalainen 72 tuntia -varautumissuositus kannustaa kotitalouksia varautumaan niin, että ne selviytyvät välttämättömistä tarpeistaan vähintään 72 tunnin ajan palvelujen häiriötilanteissa.

Tämä lähestymistapa muodostaa yhden Vivre en Laponie -oppaan käytännön suositusten tärkeimmistä perusteista.

Oppaassa esitetään suosituksen yleiset periaatteet ja sovelletaan niitä Lapissa asuvien ranskankielisten, uusien tulokkaiden ja vierailijoiden tarpeisiin.

72 tuntia -varautumissuositus

Kylävara — yhteisöllinen varautuminen#

Suomen Kylät ry:n toimintaan liittyvä Kylävara tarjoaa työkaluja kylien ja naapurustojen yhteisen varautumisen vahvistamiseen.

Sen aineistot täydentävät kotitalouksien 72 tunnin varautumista korostamalla yhteisvastuuta, paikallista yhteistyötä ja yhteisöjen kykyä toimia yhdessä.

Kylävaran virallinen verkkosivusto

Muita suomalaisten viranomaisten, julkisten palvelujen ja asiantuntijaorganisaatioiden julkaisuja on koottu Hyödyllisiä tietolähteitä -osioon.


Avoin ja kehittyvä hanke#

Opas on tarkoitettu julkiseksi tietolähteeksi, jota voidaan päivittää tarpeen mukaan.

Suositukset, palvelut ja turvallisuuskäytännöt voivat muuttua. Yhdistys pyrkii seuraamaan näitä muutoksia ja lisäämään oppaaseen tarpeellisia korjauksia tai täydentäviä tietoja.

Myös uusia yhteistyömahdollisuuksia voidaan harkita esimerkiksi oppaan levittämiseksi sekä Lapin ranskankielisille suunnattujen mahdollisten työpajojen ja tapaamisten järjestämiseksi.

Täsmennys yhteistyöstä ja asiantuntijapanoksista

Tällä sivulla mainittujen organisaatioiden ja ammattilaisten osallistuminen on kuvattu sen luonteen mukaisesti: rahoitus, keskustelut, tekstin tarkistaminen tai julkisten tietolähteiden tarjoaminen.

Julkisten julkaisujen käyttäminen tai ammattilaisten kanssa käydyt keskustelut eivät sellaisinaan tarkoita, että kyseiset organisaatiot olisivat virallisesti hyväksyneet oppaan koko sisällön.

Kaikissa tilanteissa ensisijaisina ohjeina pidetään toimivaltaisten Suomen viranomaisten suoraan julkaisemia ohjeita ja suosituksia.

Rovaniemen suomalais-ranskalainen yhdistys kiittää kaikkia, jotka ovat käyttäneet aikaansa oppaaseen tutustumiseen, tietolähteiden välittämiseen tai ammatillisen kokemuksensa jakamiseen.