⚠️ Työversio – sisältöä validoidaan parhaillaan
Tämä sivu on oppaan rakenteen laatimista varten tehty ensimmäinen tekstiversio. Tiedot tarkistetaan ja niitä täydennetään yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja kumppaneiden kanssa ennen lopullisen version julkaisemista.
Milloin pyytää apua?#
Suomalainen varautumiskulttuuri kannustaa jokaista kehittämään omatoimisuutta, jotta arjen tilapäisistä häiriöistä voidaan selviytyä.
Omatoimisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikista tilanteista pitäisi selviytyä yksin.
Yksi varautumisen tärkeimmistä periaatteista on juuri tunnistaa hetki, jolloin ulkopuolinen apu tulee tarpeelliseksi.
Hyvä tietää
Varautumisen tarkoituksena ei ole korvata pelastuspalveluja.
Sen avulla voidaan yksinkertaisesti selviytyä häiriön ensimmäisistä seurauksista palvelujen normaaliin palautumiseen tai sopivan avun saapumiseen asti.
Arvioi ensin tilanne#
Ennen päätöksen tekemistä käytä hetki tilanteen arviointiin.
Kysy itseltäsi muutama yksinkertainen kysymys:
- Onko oma turvallisuuteni tai jonkun muun turvallisuus uhattuna?
- Voinko ratkaista tilanteen käytettävissäni olevilla keinoilla?
- Ovatko viranomaiset antaneet erityisiä ohjeita?
- Voinko odottaa palvelujen normaalia palautumista vaarantamatta ketään?
Useimmissa tapauksissa palvelukatkokset ovat tilapäisiä ja niistä voidaan selviytyä rauhallisesti.
Milloin hakea apua?#
Apua on suositeltavaa hakea, jos:
- asuntoa ei voida enää lämmittää asianmukaisesti;
- ikääntynyt, sairas tai avusta riippuvainen henkilö joutuu vaikeuksiin;
- välttämätön lääkinnällinen laite lakkaa toimimasta;
- välttämättömät varastot ovat loppuneet eikä niitä voida täydentää;
- henkilö on eristyksissä ilman mahdollisuutta viestiä;
- viranomaiset suosittelevat siirtymistä vastaanottopaikkaan.
Hyvä käytäntö
Avun pyytäminen riittävän ajoissa auttaa usein estämään epämukavan tilanteen muuttumisen hätätilanteeksi.
Ei ole tarpeen odottaa kaikkien resurssien loppumista ennen avun hakemista.
Milloin soittaa 112?#
Jotkin tilanteet vaativat pelastuspalvelujen välitöntä toimintaa.
Soita välittömästi 112, jos:
- henki on vaarassa;
- henkilö on vakavasti loukkaantunut tai sairas;
- syttyy tulipalo;
- tapahtuu vakava onnettomuus;
- henkilö on välittömässä vaarassa.
Kun mahdollista:
- pysy rauhallisena;
- noudata hätäkeskuspäivystäjän ohjeita;
- lopeta puhelu vasta, kun sinua pyydetään tekemään niin.
Virallinen suositus
Numero 112 on tarkoitettu tilanteisiin, joissa tarvitaan pelastuspalvelujen välitöntä apua.
Tilanteissa, joissa ei ole välitöntä vaaraa, tulee käyttää muita toimivaltaisia palveluja tai noudattaa viranomaisten antamia ohjeita.
Lähiyhteisön apu#
Kaikki tilanteet eivät edellytä hätäpalvelujen apua.
Tilanteesta riippuen voi riittää yhteydenotto:
- naapuriin;
- läheiseen;
- asunnon omistajaan;
- työtoveriin;
- paikallisen yhteisön jäseneen.
Alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä, tällaisilla lähiverkostoilla on tärkeä merkitys.
Muista haavoittuvimmat henkilöt#
Pitkittyneen häiriön aikana on suositeltavaa tarkistaa:
- yksin asuvien ikääntyneiden henkilöiden tilanne;
- mahdollisesti apua tarvitsevien naapureiden tilanne;
- pitkäaikaissairaiden henkilöiden tilanne;
- paikallisia palveluja vielä huonosti tuntevien uusien tulijoiden tilanne.
Muutama minuutti voi riittää vaikeuden havaitsemiseen ennen kuin siitä kehittyy hätätilanne.
Valmistele tärkeät yhteystiedot#
On suositeltavaa pitää helposti saatavilla:
- hätänumero 112;
- läheisten yhteystiedot;
- asuntoa koskevat tiedot;
- oman kunnan tärkeimmät hyödylliset puhelinnumerot.
Tietojen valmisteleminen etukäteen säästää arvokasta aikaa epätavallisessa tilanteessa.
Tärkeä huomio
Omatoimisuus ei tarkoita kaikista tilanteista selviytymistä yksin.
Varautuminen tarkoittaa myös sitä, että tunnistaa ulkopuolisen avun tarpeen, pyytää apua ennen tilanteen pahenemista ja tukee muita silloin, kun se on mahdollista.
Muista tämä#
Varautumisen tarkoituksena ei ole korvata pelastuspalveluja.
Se auttaa selviytymään paremmin arjen häiriöistä ja samalla tunnistamaan hetken, jolloin ulkopuolinen apu on tarpeen.
Suomessa yksilön omatoimisuus, lähiyhteisön solidaarisuus ja viranomaisten toiminta täydentävät toisiaan ja vahvistavat koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.