Yhteisön kriisinkestävyys Varautuminen arjessa

Suomenkielinen versio – tarkistettavana

Tämä sivu on käännetty koneavusteisesti ja oikoluettu. Tekstiin on silti saattanut jäädä pieniä käännös- tai ilmaisuvirheitä.

Suomenkielinen versio on edelleen avoinna tarkistuksille ja kommenteille. Sisältöä voidaan tarvittaessa täsmentää asiantuntijoilta saadun palautteen perusteella.

Korjaukset ja kommentit ovat tervetulleita osoitteeseen contact (at) vivreenlaponie.org.

Varautuminen arjessa#

Monille vierailijoille sana ”varautuminen” tuo mieleen luonnonkatastrofit, suuret kriisit tai poikkeukselliset tilanteet.

Suomessa käsite ymmärretään yleensä paljon yksinkertaisemmin.

Varautuminen tarkoittaa ennen kaikkea arjen järjestämistä niin, että tavallisimmista odottamattomista tilanteista voi selviytyä rauhallisesti ilman, että koko elämä menee uusiksi.

Tämä koskee niin yksityishenkilöitä, yrityksiä, kuntia, yhdistyksiä kuin viranomaisiakin.

Hyvä tietää

Suomessa varautumista ei pidetä reaktiona uhkaan.

Se kuuluu arjen hyvään suunnitteluun aivan kuten kodin kunnossapito, matkan valmistelu tai perheen talouden suunnittelu.

Ennakoi pienet yllätykset#

Sähkökatko, liikennehäiriö, lumimyrsky tai tilapäinen palvelukatkos voi tapahtua ilman, että kyse on suuresta kriisistä.

Pienten kotivarojen ylläpito, taskulampun hankkiminen tai puhelimen pitäminen ladattuna auttaa yksinkertaisesti selviytymään näistä tilanteista mukavammin ja rauhallisemmin.

Varautumisen ensisijainen tavoite on estää pieniä häiriöitä muuttumasta todellisiksi vaikeuksiksi.

Huomaamatonta varautumista#

Useimmissa suomalaisissa kotitalouksissa varautuminen ei vaadi erityistä huomiota.

Se näkyy yksinkertaisina tapoina:

  • pitää kotona hieman ruokaa ja vettä varalla;
  • huolehtia välttämättömien välineiden kunnosta;
  • ladata puhelimet ja varavirtalähteet säännöllisesti;
  • tarkistaa sää ennen matkaa;
  • mukauttaa varusteet vallitseviin olosuhteisiin;
  • tuntea viranomaisten tärkeimmät suositukset.

Näitä asioita tehdään usein luontevasti ajattelematta niitä erikseen ”varautumisena”.

Hyvä käytäntö

Varautuminen ei edellytä elämäntavan muuttamista.

Muutamat yksinkertaiset, vähitellen arkeen omaksutut tavat riittävät yleensä parantamaan kotitalouden omatoimisuutta huomattavasti.

Omatoimisuutta, jotta voi auttaa paremmin#

Varautumisesta ei hyödy pelkästään oma kotitalous.

Kun perhe pystyy selviytymään itsenäisesti tilapäisestä sähkökatkosta, liikennehäiriöstä tai vaikeasta säätilanteesta, julkiset palvelut voivat käyttää enemmän aikaa ja voimavaroja niiden auttamiseen, jotka todella tarvitsevat välitöntä apua.

Yksilön omatoimisuus edistää näin suoraan koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Jaettu vastuu#

Arjen varautuminen ei ole vain kansalaisten vastuulla.

Myös yritykset, kunnat, yhdistykset ja viranomaiset valmistautuvat toimintansa häiriöihin, jotta välttämättömien palvelujen jatkuvuus voidaan turvata.

Tämä roolien täydentävyys on yksi suomalaisen kriisinkestävyyden mallin perusta.

Yleinen suositus

Suomen viranomaiset kannustavat jokaista kotitaloutta kehittämään perusomatoimisuutta, jonka avulla se voi selviytyä tavallisimmista häiriöistä ensimmäisten tuntien tai tilanteen mukaan jopa useiden päivien ajan.

Tämä omatoimisuus täydentää julkisten palvelujen toimintaa eikä korvaa sitä.

Ennakoinnin kulttuuri#

Matkan suunnittelu, sääennusteen tarkistaminen, pienten varastojen ylläpito ja kodin kunnossapito ovat kaikki esimerkkejä samasta tavasta suhtautua odottamattomiin tilanteisiin.

Ennakoinnin kulttuuri vähentää häiriöiden seurauksia ennen kuin niistä tulee hätätilanteita.

Se lisää myös arjen mielenrauhaa.

Tärkeä huomio

Suomessa varautuminen ei perustu pelkoon eikä ajatukseen lähestyvästä katastrofista.

Se tarkoittaa yksinkertaisesti sellaisten tapojen omaksumista, joiden avulla voi selviytyä rauhallisesti odottamattomista tilanteista ja samalla edistää yhteiskunnan toimivuutta.

Muista nämä#

Suomessa varautuminen kuuluu arkeen.

Se ei vaadi poikkeuksellista varustusta eikä erityistietoja.

Muutamat ajan mittaan toistuvat yksinkertaiset tavat vahvistavat kotitalouksien omatoimisuutta, vähentävät odottamattomien tilanteiden seurauksia ja edistävät koko yhteisön kriisinkestävyyttä.