⚠️ Työversio – sisältöä validoidaan parhaillaan
Tämä sivu on oppaan rakenteen laatimista varten tehty ensimmäinen tekstiversio. Tiedot tarkistetaan ja niitä täydennetään yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja kumppaneiden kanssa ennen lopullisen version julkaisemista.
Naapurit ja yhteisöllisyys#
Varautuminen ei perustu ainoastaan varusteisiin, varastoihin tai valmiussuunnitelmiin.
Se perustuu myös lähisuhteisiin ja asukkaiden kykyyn auttaa toisiaan silloin, kun olosuhteet sitä edellyttävät.
Suomessa tämä yhteisöllisyys näkyy yleensä hillitysti, käytännönläheisesti ja jokaisen itsenäisyyttä kunnioittaen.
Hyvä tietää
Suomessa pidättyväisyys ei tarkoita välinpitämättömyyttä.
Naapurisuhteet voivat vaikuttaa varautuneemmilta kuin joissakin muissa maissa, mutta avun tarjoaminen tilanteen sitä edellyttäessä on luontevaa.
Arjen yhteisöllisyys#
Useimmiten yhteisöllisyys näkyy yksinkertaisina tekoina:
- hyödyllisen tiedon jakamisena;
- palvelukatkosta ilmoittamisena;
- tilapäisen avun tarjoamisena;
- kohtuulliseen avunpyyntöön vastaamisena;
- viranomaisten suositusten välittämisenä.
Nämä teot vahvistavat vähitellen asukkaiden välistä luottamusta.
Huomioi haavoittuvimmassa asemassa olevat#
Merkittävän sähkökatkon, vaikean säätilanteen tai muun häiriön aikana jotkut henkilöt voivat tarvita tavallista enemmän apua.
Näitä voivat olla esimerkiksi:
- ikääntyneet;
- yksin asuvat;
- vammaiset henkilöt;
- terveysongelmista kärsivät henkilöt;
- uudet tulijat, jotka eivät vielä tunne ympäristöään hyvin.
Muutaman hetken käyttäminen heidän vointinsa tarkistamiseen on yksinkertainen teko, jolla voi olla todellista merkitystä.
Hyvä käytäntö
Ainakin muutaman lähellä asuvan henkilön tunteminen helpottaa usein pienten odottamattomien tilanteiden hallintaa.
Läheisiä suhteita ei tarvitse olla: usein riittää, että tietää, keneltä voi kysyä neuvoa tai kenelle voi tarjota apua.
Avun pyytäminen kuuluu myös varautumiseen#
Yhteisöllisyys toimii molempiin suuntiin.
Hyvin varautunut henkilö osaa myös tunnistaa tilanteet, joissa on järkevää pyytää apua naapurilta, läheiseltä tai luotetulta henkilöltä.
Avun pyytäminen tarvittaessa on vastuullista toimintaa.
Lähiverkostot#
Harvaan asutuilla alueilla asukkaat tuntevat yleensä hyvin alueensa, paikalliset olosuhteet ja käytettävissä olevat resurssit.
Tämä yhteinen paikallistuntemus täydentää arvokkaalla tavalla julkisten palvelujen toimintaa.
Naapuriverkostot auttavat myös levittämään luotettavaa tietoa nopeasti häiriötilanteessa.
Omatoimisuus tukee yhteisöllisyyttä#
Yksilön varautuminen ja yhteisöllisyys eivät ole vastakohtia.
Päinvastoin.
Kun kotitalous pystyy selviytymään omatoimisesti tavallisimmista häiriöistä, sillä on myös paremmat mahdollisuudet auttaa henkilöä, joka tarvitsee enemmän tukea.
Yhteisön kriisinkestävyys perustuu yhtä lailla tähän keskinäisen avun kykyyn kuin materiaalisiin varusteisiin.
Yleinen suositus
Suomen viranomaiset kannustavat jokaista rakentamaan lähisuhteita ja kiinnittämään erityistä huomiota henkilöihin, jotka saattavat tarvita apua häiriötilanteessa.
Paikallinen yhteisöllisyys on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Luottamus rakentuu vähitellen#
Suomalainen yhteisöllisyys on usein hillittyä.
Sitä ei mitata keskustelujen määrällä vaan asukkaiden kyvyllä luottaa toisiinsa silloin, kun tilanne sitä edellyttää.
Luottamus rakentuu vähitellen yksinkertaisista teoista ja jaetusta vastuusta.
Tärkeä huomio
Yhteisön kriisinkestävyys ei riipu ainoastaan viranomaisista tai pelastuspalveluista.
Se perustuu myös naapureihin, jotka pystyvät jakamaan luotettavaa tietoa, tarkistamaan haavoittuvassa asemassa olevan henkilön voinnin tai tarjoamaan tilapäistä apua tarvittaessa.
Muista tämä#
Suomessa yhteisöllisyys on yleensä hillittyä mutta todellista.
Muutamien naapuruston ihmisten tunteminen, avun pyytäminen tarvittaessa ja valmius auttaa vuorostaan vahvistavat koko yhteisön kriisinkestävyyttä.
Luottamus rakentuu vähemmän sanoista kuin teoista.