Suomenkielinen versio – tarkistettavana
Tämä sivu on käännetty koneavusteisesti ja oikoluettu. Tekstiin on silti saattanut jäädä pieniä käännös- tai ilmaisuvirheitä.
Suomenkielinen versio on edelleen avoinna tarkistuksille ja kommenteille. Sisältöä voidaan tarvittaessa täsmentää asiantuntijoilta saadun palautteen perusteella.
Korjaukset ja kommentit ovat tervetulleita osoitteeseen contact (at) vivreenlaponie.org.
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta puhuttaessa mieleen tulevat usein ruokavarastot, tarvikkeet ja hätäsuunnitelmat.
Suomessa nämä ovat tärkeitä, mutta ne muodostavat vain osan varautumisesta.
Kriisinkestävyys perustuu myös laajasti jaettuihin arvoihin: yksilön vastuuseen, kansalaisten ja instituutioiden väliseen luottamukseen, keskinäiseen apuun, vapaaehtoistyöhön sekä jokaisen mahdollisuuteen edistää omalta osaltaan yhteiskunnan toimivuutta.
Tämä toimintatapa on kehittynyt vähitellen, ja nykyään se kuuluu suomalaiseen arjen kulttuuriin.
Hyvä tietää
Kriisinkestävyys ei tarkoita vaikeasta tilanteesta selviytymistä yksin.
Se tarkoittaa yhteiskunnan kykyä jatkaa toimintaansa häiriöistä huolimatta kansalaisten, kuntien, yhdistysten, yritysten ja viranomaisten yhteistyön avulla.
Jaettu vastuu#
Varautuminen ei ole yksinomaan julkisen vallan tehtävä.
Viranomaiset järjestävät pelastustoimintaa, koordinoivat toimia ja välittävät virallista tietoa.
Myös kansalaiset, yritykset, yhdistykset ja kunnat edistävät yhteiskunnan kriisinkestävyyttä varautumalla oman toimintansa häiriöihin, rajoittamalla niiden seurauksia ja auttamalla mahdollisuuksiensa mukaan.
Jokaisella toimijalla on erilainen mutta toisiaan täydentävä tehtävä.
Osa arjen kulttuuria#
Suomessa kodin varautumista, sääennusteen tarkistamista ennen matkaa tai pienten kotivarojen ylläpitämistä ei yleensä pidetä reaktiona uhkaan.
Ne ovat pikemminkin käytännöllinen tapa järjestää arkielämää.
Ennakointi vähentää yksittäisten ihmisten vaikeuksia ja antaa julkisille palveluille mahdollisuuden keskittää voimavaransa tilanteisiin, joissa niiden apua todella tarvitaan.
Hyvä käytäntö
Varautumisesta ei hyödy ainoastaan oma kotitalous.
Jokainen, joka pystyy selviytymään itsenäisesti vähäisestä häiriöstä, vahvistaa samalla yhteiskunnan mahdollisuuksia auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Eri aihealueet#
Varautuminen arjessa#
Miksi varautuminen kuuluu luontevasti suomalaiseen arkeen ja miten muutamat yksinkertaiset tavat helpottavat odottamattomista tilanteista selviytymistä.
Omatoimisuus ja vastuu#
Miksi yksilön omatoimisuus ei ole ristiriidassa solidaarisuuden kanssa vaan päinvastoin muodostaa yhden sen perustan.
Naapurit ja keskinäinen apu#
Lähiverkostojen ja keskinäisen avun merkitys kaupunginosissa, kylissä ja harvaan asutuilla alueilla.
Luottamus ja instituutiot#
Miksi luottamus viranomaisiin ja virallisten tietojen käyttö ovat keskeisiä häiriötilanteiden hallinnassa.
Vapaaehtoistyö ja järjestöt#
Miten yhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisten verkostot täydentävät julkisten palvelujen toimintaa.
Osallistu yhteisön kriisinkestävyyden vahvistamiseen#
Miten jokainen voi omalta osaltaan edistää yhteisönsä kriisinkestävyyttä.
Yleinen suositus
Varautuminen on tehokkaampaa, kun se ymmärretään jaetuksi vastuuksi.
Viranomaisilla, kunnilla, yrityksillä, yhdistyksillä ja kansalaisilla on kullakin toisiaan täydentävää osaamista, jonka avulla yhteiskunta voi jatkaa toimintaansa häiriön sattuessa.
Ennen kaikkea ymmärtämistä#
Tässä osiossa ei pyritä esittelemään yhtä ainoaa toimintamallia eikä vertailemaan eri maita.
Sen tarkoituksena on tarjota näkökulmia, joiden avulla voi ymmärtää paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan syvästi juurtuneita toimintatapoja.
Vierailijoille, uusille tulokkaille ja ranskankielisille asukkaille tämä ymmärrys helpottaa usein sellaisten käytäntöjen omaksumista, joita paikalliset pitävät luonnollisina.
Tärkeä huomio
Suomessa varautuminen ei perustu ajatukseen, että jokaisen pitäisi selviytyä vaikeuksista yksin.
Päinvastoin sen perustana on yhteiskunta, jossa jokainen kantaa oman osuutensa vastuusta, jotta yhteisiä voimavaroja voidaan käyttää siellä, missä niitä eniten tarvitaan.
Muista nämä#
Suomalainen kriisinkestävyys ei perustu pelkästään julkiseen valtaan eikä pelkästään kansalaisiin.
Se rakentuu asukkaiden, kuntien, yhdistysten, yritysten ja viranomaisten jatkuvalle yhteistyölle.
Tämä jaetun vastuun kulttuuri auttaa yhteiskuntaa selviytymään häiriöistä sekä vahvistaa samalla luottamusta, solidaarisuutta ja jokaisen omatoimisuutta.