⚠️ Työversio – sisältöä validoidaan parhaillaan
Tämä sivu on oppaan rakenteen laatimista varten tehty ensimmäinen tekstiversio. Tiedot tarkistetaan ja niitä täydennetään yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja kumppaneiden kanssa ennen lopullisen version julkaisemista.
Kun puhutaan varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin, mieleen tulevat usein ruokavarastot, varusteet tai valmiussuunnitelmat.
Suomessa nämä asiat ovat tärkeitä, mutta ne muodostavat vain osan varautumisesta.
Kriisinkestävyys perustuu myös laajalti jaettuihin arvoihin: yksilön vastuuseen, kansalaisten ja instituutioiden väliseen luottamukseen, keskinäiseen apuun, vapaaehtoistoimintaan sekä jokaisen mahdollisuuteen osallistua omalla tasollaan yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämiseen.
Tämä lähestymistapa on rakentunut vähitellen ja on nykyään osa suomalaista arkikulttuuria.
Hyvä tietää
Kriisinkestävyys ei tarkoita vaikeasta tilanteesta selviytymistä yksin.
Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä jatkaa toimintaansa häiriöstä huolimatta kansalaisten, kuntien, järjestöjen, yritysten ja viranomaisten yhteistyön avulla.
Jaettu vastuu#
Varautuminen ei ole yksinomaan julkisen vallan vastuulla.
Viranomaiset järjestävät pelastustoiminnan, koordinoivat toimenpiteitä ja välittävät virallista tietoa.
Myös kansalaiset, yritykset, järjestöt ja kunnat edistävät yhteiskunnan kriisinkestävyyttä varautumalla omaan toimintaansa, rajoittamalla häiriöiden seurauksia ja auttamalla mahdollisuuksiensa mukaan.
Jokaisella toimijalla on erilainen mutta toisiaan täydentävä rooli.
Osa arkikulttuuria#
Suomessa kodin varautumista, sään tarkistamista ennen matkaa tai pienten varastojen ylläpitämistä ei yleensä nähdä reaktiona uhkaan.
Kyse on yksinkertaisesti käytännönläheisestä tavasta järjestää arkea.
Ennakointi vähentää yksilöille aiheutuvia vaikeuksia ja antaa samalla julkisille palveluille mahdollisuuden keskittää voimavaransa tilanteisiin, joissa niiden apua todella tarvitaan.
Hyvä käytäntö
Varautumisesta ei hyödy vain oma kotitalous.
Jokainen, joka pystyy selviytymään omatoimisesti pienestä häiriöstä, vahvistaa samalla yhteiskunnan kykyä auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Eri aihealueet#
Varautuminen arjessa#
Ymmärrä, miksi varautuminen on Suomessa luonteva osa arkea ja miten muutamat yksinkertaiset tavat auttavat kohtaamaan odottamattomia tilanteita.
Omatoimisuus ja vastuu#
Tutustu siihen, miksi yksilön omatoimisuus ei ole solidaarisuuden vastakohta vaan päinvastoin yksi sen perusteista.
Naapurit ja yhteisöllisyys#
Ymmärrä lähiverkostojen ja keskinäisen avun merkitys kaupunginosissa, kylissä ja harvaan asutuilla alueilla.
Luottamus ja instituutiot#
Tutustu siihen, miksi luottamus viranomaisiin ja virallisen tiedon käyttäminen ovat keskeisiä poikkeuksellisten tilanteiden hallinnassa.
Vapaaehtoistoiminta ja järjestöt#
Ymmärrä, miten yhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisverkostot täydentävät julkisten palvelujen toimintaa.
Osallistu kriisinkestävyyden vahvistamiseen#
Tutustu siihen, miten jokainen voi omalla tasollaan vahvistaa yhteisönsä kriisinkestävyyttä.
Yleinen suositus
Varautuminen on tehokkainta, kun se ymmärretään jaettuna vastuuna.
Viranomaisilla, kunnilla, yrityksillä, järjestöillä ja kansalaisilla on kullakin toisiaan täydentävää osaamista, jonka avulla yhteiskunta pystyy jatkamaan toimintaansa häiriön aikana.
Ennen kaikkea ymmärtäminen#
Tämän osion tarkoituksena ei ole esitellä yhtä ainoaa mallia eikä vertailla eri maita.
Se tarjoaa muutamia näkökulmia, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan syvälle juurtuneita toimintatapoja.
Vierailijoille, uusille tulijoille tai ranskankielisille asukkaille tämä ymmärrys helpottaa usein sellaisten toimintatapojen omaksumista, jotka tuntuvat paikallisista luonnollisilta.
Tärkeä huomio
Suomessa varautuminen ei perustu ajatukseen siitä, että jokaisen pitäisi selviytyä vaikeuksista yksin.
Se perustuu päinvastoin yhteiskuntaan, jossa jokainen hoitaa oman osuutensa vastuusta, jotta yhteisiä voimavaroja voidaan käyttää siellä, missä niitä eniten tarvitaan.
Muista tämä#
Suomalainen kriisinkestävyys ei perustu yksin julkiseen valtaan eikä yksin kansalaisiin.
Se perustuu asukkaiden, kuntien, järjestöjen, yritysten ja viranomaisten jatkuvaan yhteistyöhön.
Tämä jaetun vastuun kulttuuri auttaa yhteiskuntaa selviytymään paremmin häiriöistä ja vahvistaa samalla luottamusta, yhteisöllisyyttä ja jokaisen omatoimisuutta.